Maalaistalon monipuolinen terveellinen ruokakulttuuri
Arkiruokaa olivat perunat ja ruskea kastike. Aamupäivän ruuaksi keitettiin puuro, se oli joko ohrajauhopuuroa, kaurapuuroa tai talkkunapuuroa. Talkkunakset tehtiin itse ohrajyvistä uunissa paahtaen. Pyhäaamua varten valmistettiin jokaiselle ruokailijalle oma kupillinen viiliä.
Leiväksi leivottiin ohutta ohrarieskaa, perunalimppua ja ruisleipää. Ruisleipä leivottiin reikäleiväksi ja ohuet reikäleivät kuivattiin orressa. Kesää varten leivottiin kaksi viikkoa joka toinen päivä niin, että orsissa oli lopulta toista tuhatta leipää, katto täynnä täysiä tankoja. Kesällä ei leipomaan ehdittykään. Niityllä sitten syötiin reikäleipää, päälle laitettiin itse kirnuttua voita ja silakkaa.
Uunin lämmityksen jälkeen uunissa paistui silakkalaatikko tai sianlihalaatikko eli ’läksloota’. Ruoaksi laitettiin myös lihakeittoa, perunamuusia, maitoperunoita ja maitosoosia, muun muassa. Lisäksi paistettiin etenkin ternimaidosta uunijuustoa ja leipäjuustoa. Juhannuksena keitettiin keittojuustoa eli juhannusjuustoa. – Sieniä ei osattu käyttää, ennenkuin siirtolaiset siihen opastivat. Elma söi sukulaisissa Ylikiimingissä perunamuusia mustikkasopan kanssa, mutta sellaista tapaa ei ollut Muhoksella.
Rössypottua varten tehtiin rössy ruisjauhosta ja verestä, hiivalla nostettuna. – Punasleipä oli verestä tehtyä ruisreikäleipää, jota pantiin perunakeittoon. Punasleivästä tehtiin myös leipäjankkia, johon laitettiin käristettyä sianläskiä. Kahvi juotiin Elman muistin mukaan lapsuudessa ilman kahvipullaa, mutta omassa taloudessaan alkoi leipoa kahvipullaa.
Pyhäpäivän päivällisruokana oli lihaa, lihakastiketta perunoiden kanssa tai lihasoppaa ja riisipuuroa marjasopan kanssa. Myös hernettä keitettiin, tehtiin hernetuuvinkia, jota tarjottiin juhlapyhinä mm. karjalanpaistin kanssa.
Kasvimaalla kasvatettiin porkkanaa, punajuurta, naurista ja lanttuakin, vaikka sen usein tahtoi mato syödä. Puutarhassa kasvoi raparperia, mustia ja punaisia viinimarjoja, metsämarjoista poimittiin puolukat ja mustikat. Puolukat säilöttiin survottuina nelikossa. Hilloja poimittiin sen verran mitä tuoreena syötiin, niitä ei Väänäsellä säilötty niiden huonon säilyvyyden vuoksi.
Väänäsen no 16 tilan vanhaemäntää, 91-vuotiasta Elma Väänästä (o.s. Tomperi) kävivät 9.4.2012 haastattelemassa Solja Holappa ja Jaana Hietala. Nauhalta haastattelun koonnut Kaisu Rahko.